Usko ja Suomi 2008 -Tutkimus
Seurakunnan kasvu ry on julkaissut 3.10.2008 joitakin Usko ja Suomi 2008 -tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Kyseessä on järjestyksessään kolmas yhdistyksen toteuttama kristillisyys Suomessa -tutkimus. Kirjallinen laaja-alaisempi tutkimusraportti ilmestyy vuoden loppuun mennessä.
Lataa esitys tutkimuksen tuloksista (1.2MB, ppt)
UUDESTISYNTYNEIDEN KRISTITTYJEN MÄÄRÄ KASVAA SUOMESSA, NYT 9%.
NUORIA NYT USKOSSA KOLME KERTAA ENEMMÄN KUIN 10 VUOTTA SITTEN
25-34 –VUOTIAAT POIKKEUKSELLINEN IKÄLUOKKA
KRISTILLISEN MEDIAN MERKITYS KASVAA
Joh 4:35 ”Vainio on jo vaalennut, vilja on kypsä korjattavaksi.”
Matt 9:37,38 mukaillen: Eloa on paljon, mutta työmiehiä riittävästi. Rukoilkaa siis elon Herraa, että Hän lähettäisi työmiehet elonkorjuuseen.
Julkaisu tapahtui MESK ry:n (Maailmanevankelioimisen Suomen keskus) vuosikokouksen yhteydessä olevassa kahden tunnin sessiossa. Samalla Seurakunnan kasvu ry avasi ensimmäistä kertaa kristillisille järjestöille ja kirkoille mahdollisuuden osallistua tulosten analysointiin: järjestöt voivat esittää näkemyksiään siitä, mitä tulokset kunkin järjestön kristillisestä viitekehyksestä katsottuna merkitsevät ja miten niitä tulisi tulkita. Tutkimusraportin varsinaisessa kirjallisessa versiossa, joka ilmestyy vuoden loppuun mennessä, huomioidaan eri järjestöiltä tulleet kommentit.
Tämä tulee olemaan huomattavasti laaja-alaisempi kuin nyt julkaistut tulokset.
Tutkimus on teetetty TNS Gallupilla. Kysely toteutettiin toukokuussa. Kyselyn virhemarginaali on 2%. Tutkimusta täydensi kristillisillä kesäjuhlilla ja netissä tehty kysely, joka suuntautui pääasiassa kristillisten kirkkojen ja järjestöjen aktiivijäseniin sekä merkittävimpien kristillisten lehtien lukijoihin. Tämä toteutettiin kesän aikana.
Tutkimuksen tunnetuin kysymys on ”Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen?”. Vuonna 1994 kysymykseen vastasi 10% myöntävästi, vuonna 2002 8% ja nyt 9%. Vaikka Suomessa kristilliset kirkot menettävät jäseniä, niin uudestisyntyneiden määrä on lähtenyt uudestaan kasvuun. Kirkkojen onkin syytä huomioida entistä tarkemmin linjauksissaan ja strategioissaan nämä kirkkoihin vahvasti sitoutuneet ihmiset.
Epävarmojen osuus (nyt 19%) on koko ajan laskussa. Ilmeisesti joidenkin ihmisten kohdalla kuljetaan kielteisyydestä epävarmuuden kautta myönteisyyteen, kun toisten kohdalla kuljetaan suoraan kielteisyydestä myönteisyyteen. Epävarmuus lisääntyy kielteisyyden kustannuksella vanhemmissa ikäluokissa.
Tutkimuksen yhteydessä olemme ottaneet joitain askelia saadaksemme selkeämpää käsitystä niistä kristityistä, jotka eivät vastaa kyllä kysymykseen uudestisyntymisestä. Nämä ihmiset näkyvät tutkimuksessa etsijöinä, joista yli satatuhatta on kokenut Jumalan vetävän itseään puoleensa ja yli 200 000 on ollut kiinnostunut kristillisistä asioista.
ELOA ON PALJON - IHMISET AVOIMIA HENGELLISYYDELLE
Elämme hengellisen etsinnän aikaa. Suomalaisista 26% on rukoillut Jeesusta vuoden aikana ja 9% kertoo saaneensa rukousvastauksen. Noin 200 000 on kokenut Jumalan vetävän itseänsä puoleensa. Joka vuosi 50 000 – 100 000 suomalaista tekee hengellisen ratkaisun joko kristinuskon puolesta, muun uskonnon puolesta, tai vastaan. Tällä vuosikymmenellä on jo useampi tehnyt uskonratkaisun Jeesuksen puoleen kuin 1980–luvulla ja 1990-luvulla. Vastaavasti uudestisyntymisestään epävarmojen määrä jatkaa laskuaan. Epävarmoista noin puolet rukoilee ja rukousvastauksen on saanut joka 9:s.
JA TYÖMIEHIÄ RIITTÄVÄSTI
Uudestisyntyneistä 64% on vuoden aikana lukenut Raamattua ja noin 50% lahjoittanut varoistaan kristilliseen tarkoitukseen muutenkin kuin kirkollisveron muodossa. Suurimmat haasteet uskovien elämässä nettikyselyn mukaan ovat: murehtiminen yli 20 %, heikko itsetunto 12 %, liiallinen työnteko 11 % ja ihmissuhteet 11 %. Tarve pienryhmille on yli puolella.
OVATKO TYÖMIEHET ELONKORJUUSSA
Vaikka uudestisyntyneissä aktiivisesti uskoaan harjoittavia näyttäisi olevan ainakin puolet, niin silti vain joka kymmenes ei-uudestisyntynyt ja vain joka viides uudestisyntymisestään epävarma on keskustellut jonkun uskovan kanssa Jeesuksesta vuoden sisällä. Tämä merkitsee sitä, että uudestisyntynyt kristitty on keskustellut keskimäärin alle 2 kertaa vuoden aikana uskostaan jonkun etsijän tai ei-uudestisyntyneen kanssa.
HENGELLISET TILAISUUDET
Hengellisissä tilaisuuksissa on suomalaisista käynyt 41% vuoden sisällä. Hengellisten tilaisuuksien suunnittelussa tulisi tiedostaa tarve kuulla henkilökohtaisella tasolla Jeesuksesta. Vanhimpiin ikäluokkiin on voitu vaikuttaa kokoustoiminnalla, esim. jumalanpalveluksilla, nuorimmat sen sijaan ottavat enemmän vaikutteita ystäviltään.
MEDIA
Kristillisen median seuraaminen, kirjojen lukeminen ja musiikin kuuntelu on yleistä myös muiden kuin uudestisyntyneiden joukossa. Näiden kautta tavoitetaan yli 30% suomalaisista. Siinä missä vanhimmat ikäluokat ottavat vaikutteita kirjoista ja lehdistä, nuorimmat ottavat vaikutteita TV:stä, netistä ja musiikista.
USKO JA ERI IKÄLUOKAT
15-24 –vuotiaat – 8% vastaa myönteisesti kysymykseen uudestisyntymisestä
Tämä ikäluokka on oleellisesti kristillisempi kuin sitä edeltävä ikäluokka. Selkeästi kristillinen identiteetti on lähes kolme kertaa yleisempi kuin kymmenen vuotta vanhemmalla ikäluokalla. Uskonnolliseen identiteettiin ovat vaikuttaneet eniten seuraavat tekijät: Vanhemmat, perhe, rippikoulu, koulu, ystävät, media (tv, radio, musiikki) ja erilaiset kriisit tässä järjestyksessä.
Tässä ikäluokassa (ja sitä nuorempana) yleensä muodostetaan vakaumus uskonnollisista asioista. Alle 25-vuotiaille uskonnollisesta vakaumuksesta päättäminen on noin kymmenen kertaa yleisempää kuin sitä vanhemmille ikäluokille ja Jeesuksesta keskusteleminen kaksi kertaa yleisempää. Noin viidesosa 15-24- vuotiaista on muodostanut vakaumuksensa uskonnollisista asioista vuonna 2005 tai sen jälkeen.
Tutkimus herättääkin kysymyksen: Tuleeko nykyinen rippikoulu liian myöhään ihmisten hengellistä etsintää ajatellen? Pitäisikö sitä aikaistaa esim. kolmella vuodella tai vaihtoehtoisesti järjestää ”esirippikoulu” esim. 12-vuotiaille.
25-34 –vuotiaat – 3% vastaa myönteisesti kysymykseen uudestisyntymisestä
Tämä ikäluokka suhtautuu kielteisimmin kristinuskoon Suomessa. Tutkimus on linjassa vuonna 2002 tehdyn tutkimuksen kanssa, jolloin sama kielteisyys näkyi ikäluokassa 15–24 vuotta. Vain 12 prosenttia tästä ikäluokasta ilmoittaa olleensa kiinnostunut kristillisistä asioista viimeisen vuoden aikana ja 87 prosenttia vastaa selkeästi ei kysymykseen uudestisyntymisestä ja henkilökohtaisesta suhteesta Jeesukseen. Kielteinen asenne on syntynyt pääsääntöisesti jo 90-luvulla tai sitä ennen.
Vanhemmat ja perhe ovat edelleen Suomessa suurin vaikuttaja vakaumuksen syntyyn. Tämä ikäluokka saa nyt lapsia ja halukkuus järjestää lapsille hengellinen kasvatus tai kastaa lapsensa ei ole heille itsestäänselvyys. Tietyllä viiveellä tämä näkynee myös lapsi- , nuorisotyö- ja rippikouluosallistumisessa.
Tutkimus herättääkin kaksi haastetta: Tarvitaan erikoispanostus tämän ikäluokan tavoittamiseksi ja myös heidän lastensa tavoittamiseksi. Mitä sen tulisi olla?
Yli 50-vuotiaat
Merkillepantavaa on uudestisyntyneiden määrän voimakas n. 2% kasvu myös 50-60 –vuotiailla (nyt 11%) ja yli 60 –vuotiailla (15%). Luvut ovat korkeammat kuin vuosina 2002 ja 1994 tehdyissä tutkimuksissa. Siinä missä nuorimpien ikäluokkien uskonnolliseen vakaumukseen vaikuttavat koulu ja rippikoulu, vanhemmilla ikäluokilla vaikuttavat sairaudet, kriisit ja itse koetut ihmeet, joita voisi kutsua yhteisnimityksellä elämänkoulu. Samoin vanhempiin ikäluokkiin on voitu vaikuttaa kokoustoiminnalla, esim. jumalanpalveluksilla, kristillisillä kirjoilla ja lehdillä.
ANALYYSI
Analyysiä varten saa laajemman esityksen tutkimuksen tuloksista, joka kattaa monipuolisemmin tärkeitä tutkimuksen osa-alueita. Esitys ei kuitenkaan ole kaiken kattava. Lopulliseen tutkimusraporttiin tulee vielä materiaalia laajemmalti. Pyyntö osallistua analyysivaiheeseen tulee esittää Heikki Lassilalle sähköpostitse, heikki.lassila@kolumbus.fi, 15.10.2008 mennessä. Kommenttien vastaanottamisen takaraja on 15.11.2008.
MITKÄ YHTEISÖT VOIVAT OSALLISTUA ANALYYSIVAIHEESEEN:
1.Kristilliset kirkkokunnat, yhdistykset ja järjestöt voivat pyytää osallistumismahdollisuutta analyysivaiheeseen, joka oletusarvoisesti myönnetään, jos
järjestö on rekisteröity ja löytyy esim. yhdistysrekisteristä
sähköposti, johon materiaali pyydetään lähettämään, on julkinen, netistä asialliseksi tarkistettavissa järjestön käytössä olevaksi osoitteeksi
järjestö pystyy käsittelemään tuloksia annetussa aikataulussa
2.Yksittäiset seurakunnat ja yksityishenkilöt voivat pyytää osallistumismahdollisuutta. Silloin asiasta tulee keskustella puhelimitse Heikki Lassilan kanssa. Lassila tekee perustellun ehdotuksen ja joku yhdistyksen hallituksen jäsenistä päättää annetaanko mahdollisuus vai ei. Oletusarvoisesti mahdollisuutta ei myönnetä, mutta hyvin perusteltu pyyntö saattaa tehdä poikkeuksen.
Lisäkysymyksiinne vastaavat:
Heikki Lassila, tutkija, 045-670 7263, heikki.lassila@kolumbus.fi
Pekka Sahimaa, tutkija, 050-5013010
Heikki Tyrni, puheenjohtaja, 050-9176070